Mielenhäiriö

I. Herääminen

Seison sairaalan käytävällä. ”Mikä viikonpäivää tänään on? Mikä osasto tämä on?”

Huimaa. Silmät kuitenkin pysyvät vielä auki. Tunnen lääkkeiden sivuoireita. Nukuttaa. Ahdistaa.

Lähestyn infotaulua ja suljetun osaston sääntöjä.

II. Toipuminen

Puolitoista viikkoa myöhemmin kotiudun. Sisälläni on tyhjyys ja häpeä. Elämääni ilmestyi myös kolme diagnoosia. 

***

Hengitän. Niin syvään kun ikinä pystyn. Hengitän juuri kuten osaston hoitajat neuvoivat.

III. Oivaltaminen

Mieleni jäsentää taukoamatta tapahtunutta: terveys, sairaus, häiriö, fyysinen sairaus vs. mielen sairaus, mielenhäiriö, minulla on mielenhäiriö.

Miksi tunnen häpeää?

IV. Toteaminen

En valinnut itselleni mielenhäiriötä. En valinnut fyysistä terveyttä tai riskiä sairastua tulevaisuudessa syöpää. En voi jakaa itseäni fyysiseksi ja psyykkiseksi ihmisolennoksi. Olen kokonainen ja kaikki kuuluu minulle.

Valitsen kuitenkin suhtautumiseni häiriöön, jota minulla on. Valitsen puhua siitä ääneen.